sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Sunnuntai

Normaalisti sunnuntai+hyvä mieli=syntax error, mutta ei tänään. Vaikka eräs nimeltä mainitsematon nelijalkainen kaveri yrittikin auttaa mua kotihommissa ja kolisteli tiskialtaassa ennen kukonlaulua... Kävin jopa kiertämässä läheisen lammen ja istuskelemassa sinne pystytetyssä laavussa nuotion lämmössä. Otin kamerankin mukaan, mutta onnistuin nappasemaan vain neljä otosta ja sitten akku loppui. Tykkäs pakkasesta varmaan yhtä paljon, kun mun poskipääni.

Todistusaineistoa ;)
Tämä seuraava on suurin syy miksi halusin tehdä tällaisen pikapostauksen ilman varsinaista punaista lankaa.

"Minä autan sinua karvaamaan tämän."
Ensin köllittiin (just pestyn!) viltin päällä ihan rauhassa. Menin vessaan suihkuttamaan viherkasveja ja olkkarista kuulu ryminää. Kiisin tarkistamaan tilanteen ja huomasin, että Miron jalasta vuotaa verta. Se ei vissiin ite ees huomannu sitä, sen verran ponnekkaasti pisti kalaa kitusiinsa. Riistin sen kuitenkin aterialtaan, pesin ja desinfioin haavan ja onnistuin laittamaan siihen laastarin paremman puutteessa. Ajattelin, että kieputan jalan ympärille vielä sideharsoa, jottei haavaan menisi likaa. Varmaan jokainen, joka on yrittänyt samaa tietää, että ratkaisu on vain väliaikainen (eli max. 5min.). Tältä yli-innokkaan hoitajan lopputulos sitten näytti.

Tärähtänyt puolimuumio
Ei voi kuin hymyillä, kun katsoo tuota kuvaa. Kisu siis selvisi hengissä hoidosta huolimatta :D

perjantai 11. helmikuuta 2011

Lisää egon hivelyä

Ohhoh, Esmikin antoi miulle mainetta ja kunniaa!

The Versatile Blogger tunnustuksen saajan on tarkotus kertoa itestään seitsemän asiaa ja jakaa palkinto seitsemälle muulle bloggaajalle. 



1. Mie oon taskutyttö, pituutta löytyy 154cm. Mun vanhemmatkin on suht lyhyitä, joten ei kukaan koripalloilijaa odottanutkaan. Oon ehkä pikkasen katkera, että pikkusisko kasvo mun ohi. Ja sillä on kauniimpi napa, oikeen semmonen malliversio! :D

2. Aluksi olin lähes kauhuissani tästä, mutta olen viime aikoina tykästynyt Palefaceen. Hänen sanoituksensa kritisoivat viiltävästi yhteiskuntamme epäkohtia enkä voi kuin nyökytellä mukana ja olla samaa mieltä. Viime perjantaina kävin hänen keikallaankin ja tykästymiseni vain syveni, kun täysi baari lauloi mukana. Linkin takana on esimerkki sanataiturin säilän heiluttelusta Paleface- Helsinki- Shangri-La.

3. Edelliseenkin liittyen, olen alkanut kiinnostua politiikasta. En siinä määrin, että harkitsisin mitään ehdokkuutta edes kunnallisella tasolla, mutta seuraan pääministerimittelöitä ja pohdin tämän kevään vaaleissa hyvin tarkkaan minkä puolueen edustajan huolin omakseni. Olen osallistunut mm. opiskelijamielenosoituksiin, mutta kuten opiskelijakuomat tietävät, sillä ei valitettavasti ollut vaikutusta. Opintotukeahan ei ole vieläkään sidottu elinkustannusindeksiin...

4. Olin lapsena allerginen kissoille (ja vaikka mille muulle), mutta nyt minulle ei tule mitään oireita vanhoista allergeeneista siitepölyä lukuunottamatta. Mulla on myös astma, mutta sekään ei häiritse elämääni enkä tarvitse enää säännöllistä lääkitystä. Onneks näin, sillä misset (ja oikeastaan kaikki eläimet) on parhautta!

5. En tykkää kahvista; juon ehkä kupin kaks vuodessa ja silloinkin mukissa on parempi olla enemmän maitoa, kun kaffetta.

6. Haluaisin silmäleikkaukseen. Mulla on ollut lasit kolmosluokasta lähtien, nykyään käytän lasien rinnalla myös piilareita, mutta ei nekään ole aivan vaivattomat. Musta ois ihana käydä vaikka uimassa ja nähdä oikeasti mitä ympärillä tapahtuu.

7. Tykkään piirretyistä. Katselen yhä mm. Muumeja sekä "aikuisten piirrettyjä", kuten American Dadia.

Mulle tuli nyt vaikeuksia antaa tätä eteenpäin, sillä melkeinpä kaikki blogaajat, joita seuraan, ovat tämän jo ansaitusti saaneet. Pistetään siis vielä extrapaljastus: oon huono matikassa. Alla on siis seitsemän nimeä ;)

Skull girl's tattoo life

Egon hivelyä

Eilen ilahduin, sillä sain ensimmäisen blogipalkintoni Ventovirilta. En ole kovin pitkäjänteinen ihminen, joten meinasin kyllästyä blogin pitämiseen jo sen alkumetreillä. Onneksi en niin tehnyt, sillä tästä voi kehkeytyä vielä jotain. Haluankin esittää kiitokset jo tässä vaiheessa kaikille lukijoille, kommentoijille ja vierailijoille!



Tunnustukseen liittyy tällainen pienimuotoinen kysely.

Milloin aloitit blogisi?
- 6.10.2010

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
- Blogini ei ole vielä aivan muotoutunut, mutta tähän asti olen kirjoitellut lähinnä ostoksistani ja eläimistä sekä asioista, jotka sillä hetkellä lämmittävät mieltä.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
-En osaa sanoa tähän muuta kuin uniikkius siinä mielessä, että minä kirjoitan tätä. Eh...

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
- Mulla kimmokkeena toimi se, että olin jo pitemmän aikaa lueskellut ihmisten blogeja, mutta kasvottomana kommentoiminen ei tuntunut omalta. Blogaajat vaikuttavat myös ystävälliseltä piiriltä, johon oli helppo liittyä. Toisaalta tämä on myös hyvä kanava yrittää pikku hiljaa viritellä kauan unohduksissa ollutta kirjoitusharrastusta.

 Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
- Tällä hetkellä suunnitteilla on uusi ulkoasu ja nimikin, sillä molemmat tempaisin tuulesta, kun harrastus alkoi. Nyt tästä voisi muokata paremmin minua kuvaavamman.

Haluaisin antaa tämän palkinnon eteenpäin seuraaville henkilöille.

This is me. 
Anna kirjoittaa rohkeasti ja sujuvasanaisesti elämänsä kipukohdista sekä herättelee lukijaa ajattelemaan ympäröivää maailmaa toiseltakin kantilta.

Kerro, kerro kuvastin 
Noora on rohkea nainen, joka puhuu asioista niiden oikeilla nimillä eikä pelkää näyttää inhimillistä puoltaan blogissaan.

I, me, mine 
Jenni näyttää, että kauneus ja äly mahtuvat samaan pakettiin. Hän kirjoittaa välillä ihanan piikikkäästi, omaa hienon ideologian sekä mielenkiintoisia lemmikkejä.

perjantai 4. helmikuuta 2011

Kissalapsi

Matkasin eilen lumipyryssä kuomani Moonan luokse hakemaan itselleni ensimmäisen kissanpentuni. Paikan päällä riiviö esitteli heti villimmän puolensa ja melkein nykäisi multa silmälasitkin päästä, kun muut pennut keskittyivät näyttämään viattomilta ja suloisilta. Kotimatkalla sitten esiteltiin ääniskaalaa ja taisipa koppaan eksyä hieman biodynaamista lannoitettakin... Uudessa kodissa minimies muuttui tyystin, nukui mahan päällä, kehräsi ja oli muuten vaan hellyttävän suloinen. 
Nimi toiselta vielä puuttuu, mutta eiköhän sekin vakiinnu tässä viikonlopun aikana. Ehdotuksiakin saa laittaa! :)



Suuren suuri ja pienen pieni <3